Kansallisarkiston katolla sijaitseva patsasryhmä, jonka on veistänyt C.E. Sjöstrand 1890. Veistosryhmän nimi on Suomi ympärillään historia ja muinaistutkimus. Kleio patsas seppelöidään joka vappuaatto. Patsasryhmän pohjalta on laadittu kansallisarkiston logo.
Sjöstrand oli ruotsalainen kuvanveistäjä, joka kutsuttiin Suomeen. Hänen tehtävänään oli juurruttaa Suomeen kansainvälisten mittojen mukainen veistotaide. Hän asettui pysyvästi Suomeen 1863. Sjöstrand on suunnitellut myös Suomen Pankin veistoskoristelun.

Mielestäni paras patsasryhmä Helsingissä. Miina Äkkijyrkän autonosista tehdyt lehmät 

Robert Stigellin veistämät Väinämöinen ja Ilmarinen vuodelta 1888. Veistoshahmot on sijoitettu Vanhan ylioppilastalon pääsisäänkäynnin molemmille puolille. Materiaalina on sementti.

J.W. Snellmann. Emil Wikström ja Eliel Saarinen, veistos valmistui 1915. Sodan takia sen valaminen pronssiin viivästyi ja muistomerkki paljastettiin vasta 1923. Sijaintipaikka on Suomen Pankin päärakennuksen edustalla. Muistomerkki vaurioitui 1944 Helsingin pommituksikssa ja patsaan jalustassa näkyvät yhä sirpaleiden jäljet. 

Eino Leino, kirjailija, runoilija, sanomalehtimies. Patsas
sijaitsee Espan puistossa ja sen on veistänyt Lauri Leppänen. Kerrotaan Leppäsen sijoittaneen patsas-Leinon kouraan markan lantin, koska Leino kertomansa mukaan "ei ollut köyhä niin kauan kuin hänellä on vain markka kädessä". Markan lantti on yhä paikallaan!
Patsaan takaosaan on kaiverrettu Eino Leinon Väinämöisen laulu-runosta säe: "Yksi on laulu ylitse muiden, ihmisen aattehen hengen ankara laulu"

Zacharias Topeliuksen muistomerkki Satu ja Totuus. Sijaitsee Espan puistossa ja sen on veistänyt Gunnar Finne. Julkiseksi veistokseksi se oli aikanaan poikkeava ja uskalias. Aiheena on kaksi alastonta naishahmoa, eli Satu kädessään sadun lintu ja totuuden liekkiä kannatteleva Totuus.

Patsas paljastettiin syksyllä 1932 ja sen toteutus sai aikaan vastustavan kansanliikkeen, joka ryhtyi puuhaamaan omaa Topelius-patsasta. Se pystytettiin jo ennen tämän veistoksen paljastamista. Ville Vallgrenin veistämä Topelius ja lapset-veistos sijaitsee Koulupuistossa. Monien sen ajan vaikuttajien mielestä Vallgrenin Topelius ja lapset-veistos on juuri sellainen kuin Topeliuksen muistomerkin tuli ollakin. Paljastustilaisuudessa lauloi 1800 koululaisen kuoro ja tilaisuuden päätteeksi muistomerkin ohi marssi suuri joukko koululaisia sekä Helsingin yliopiston opiskelijoita. Muistomerkin pystyttäjät halusivat näin osoittaa keitä varten kertojamestarin muistoa on vaalittava.

Tapio Junnon veistämä Kilpimies vuodelta 1982. sijaitsee Sisäasiainministeriön sisäpihalla Kirkkokadulla. Mies näyttää suojelevan itseään kilvellä mutta hahmo vaikuttaa ahdistuneelta ja pelokkaalta. Hahmo viestittää tuskaa ja kärsimystä. 

Kolme seppää, Felix Nylund. Aluetta kutsutaan Kolmensepänaukioksi patsasryhmän vuoksi. Kerrotaan, että patsaiden vartalomalleina on käytetty painijoita ja nyrkkeilijöitä. Mestarisepällä on Arvid Mörnen pää ja leka ylhäällä oleva seppä saattaa esittää Felix Nylundia nuorena. Seppien työasentoja tutkineet väittävät, että jos moukareita pitelevät sepät löisivät iskunsa loppuun, niin he teloisivat toisiaan!

Säätytalo, Emil Wikström. Säätytalon päätykolmion veistos on alallaan Suomen suurin yhtenäinen kuvanveistos. Veistosryhmän keskushahmona on Aleksanteri I Porvoon vuoden 1809 valtiopäivillä vahvistamassa Suomen lakeja. Veistosryhmä paljastettiin melkein salaa 21.11.1903 sen vuoksi, että patsastoimikunta ei halunnut järjestää yleistä aljastustilaisuutta, koska sen pelättiin aiheuttavan kansallisia ja keisarinvaltaa kohtaan suunnattuja mielenosoituksia.

Säätytalon veistosryhmä ja portaikko. Päätykolmion veistoksesta järjestettiin 1892 kilpailu, jonka voitti nuorin osanottaja Emil Wikström. Hänen ehdotuksensa aiheeksi oli "Suomen kansan kehitys taistelun ja työn kautta ensimmäisille valtiopäivillensä saakka 1809". Se oli hänen ensimmäinen merkittävä julkinen työnsä. Wikström laski saavansa veistosryhmän
valmiiksi 1890-luvun loppuun mennessä mutta 1897 hänen Sääksmäellä sijainnut Visavuoren ateljeensa paloi ja valmiit Säätytalon veistokset tuhoutuivat! Työ oli aloitettava alusta! Suomesta ei löytynyt sopivaa ateljeetilaa ja Wikström vuokrasi sellaisen Pariisista. Siellä työ valmistui suunnitelmien mukaan. Veistosryhmän valmistuminen kesti kymmenen vuotta.

Aleksanteri II:n monumentti (Takanen/Runeberg) Neljä sivuveistosta ovat Runebergin suunnittelemia; Lex, Lux, Labor ja Pax. Laki seisoo kääntyneenä raastuvanoikeuden suuntaan, Pax, rauha, suuntautuu kirkkoa kohti ja Lux taiteen ja tieteen henkilöityminen ei käänny yliopistoa kohti vaan valtioneuvoston linnan suuntaan. Labor, työ, osoittaa yliopiston suuntaan.

Aleksanteri II:n muistopatsas kokonaisuudessaan Senaatintorilla. Suunnitelleet Johannes Takanen ja Walter Runeberg 1894.

Runebergin patsaan alaosa. Veistoksen on suunnitellut Walter Runeberg, runoilijan poika. Alaosassa esiintyy Suomi-neito pukeutuneena karhuntaljaan ja pitelee vasemmassa kädessään taulua, jossa on Maammelaulun sanat (Vårt land) ruotsiksi. Oikeassa kädessä on laakeriseppele ja jalkojen juuressa kirjapino. Vuodelta 1883.

Johan Ludvig Runebergin patsas kokonaisuudessaan. Muistomerkki paljastettiin 6.5.1885 ja tilaisuudesta muodostui suuri isänmaallinen juhla.

Aallottaria-suihkulähde vuodelta 1942. Suunnittelija Viktor Jansson,
Tove Janssonin isä. Tove on ollut veistoksen mallina.

Karhut olivat käymässä Helsingissä kesällä 2010. YK:n projektissa jokainen jäsenmaa
on suunnitellut oman karhunsa ja näyttely kiertää kaikissa jäsenmaissa.

Keisarinnan kivi vuodelta 1835. Suunnittelijana C.L. Engel ja se sijaitsee Kauppatorilla. Sen sanotaan olevan Suomen vanhin muistomerkki.  Muistomerkki pystytettiin Venäjän keisari Nikolai I:n ja hänen puolisonsa keisarinna Aleksandra Fjodorovkan vierailun johdosta. Vierailun yhteydessä keisarinna lahjoitti rahasumman kaupungin köyhille. Tämän johdosta kaupunki päätti pystyttää vierailun kunniaksi muistomerkin, joka maksoi enemmän kuin keisarinnan avustus oli!

Obeliskin päällä on Magnus von Wrightin suunnittelema kullattu kaksoiskotka. Kotkan rintaa koristaa Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Vuosien 1917-18 tapahtumien yhteydessä venäläiset matruusit pudottivat maapallon ja kotkan. Kotka pirstoutui rikki ja korvattiin uudella vasta 1971.

Ritarihuoneen katolla olevassa veistoksessa esiintyy myös Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Ritarihuone valmistui 1862 ritariston ja aateliston kokoontumistilaksi.

Pietarin kalansaalis. Reliefin on suunnitellut Carl Wilhelms vuonna 1951
Se sijaitse Meritullintori 3:ssa Kruunuhaassa.

Kukko vuodelta 1991.  Björn Wekström. Veistos sijaitsee Kuuvikadulla. Fazerin konditoria lahjoitti 100-vuotispäivänään Helsingin kaupungille veistoksen, Fazerin kukon.